Keitele-Museon historia

 

 

 

Keitele-Museo on perustettu vuonna 1984 ja se on liikennöinyt vuodesta 1988 lähtien. Museon ajotoiminta sai alkunsa, kun lättähattuliikenne Jyväskylän ja Äänekosken välillä päättyi vuonna 1987. Silloinen Suolahden kaupunki osti tuolloin viimeisestä välillä liikennöineestä Lättähatusta muutamia vaunuja, jotka ovat nykyään museon tärkeintä ja tunnetuinta kalustoa. Myöhemmin Lättähattu on saanut seurakseen muitakin kalustoyksiköitä, kuten mm. höyryveturin, postivaunun ja uusimpana tulokkaana raiteentarkastusvaunun. Alkuaikoina museolla toimi myös junanvaunukahvio.

 Museon uusin tulokas, raiteentarkastusvaunu. Emma Et-66

 

Keitele-Museo on tehnyt junamatkoja ympäri Suomen ja aina Petroskoihin saakka. Matka Lättähatulla Petroskoihin 1994 oli historiallisesti merkittävä, sillä Lättähattu oli ensimmäinen Venäjälle matkustanut suomalainen matkustajajuna yli 40 vuoteen. Toinen erityisen merkittävä vuosi museon historiassa oli 2004, jolloin museon höyryveturi Tk3 1150 oli Joensuussa mukana Markku Pölösen ohjaaman Koirankynnen leikkaaja-elokuvan kuvauksissa. Samana vuonna höyryveturia saapui kuvaamaan noin 50 valokuvaajaa ympäri maailmaa. Vuonna 2017 höyryveturi oli myös mukana evakkojuna-tapahtumassa. Pro Rautatie ry valitsi Äänekosken vuoden rautatiekunnaksi 2018, osittain mittavan museojunatoiminnan ylläpidon ansiosta.

 

 Tämä höyryveturi ehti olla aikanaan monessa mukana. Nykyisin kyseinen veturi ei enää sijaitse museolla, mutta museolta löytyy kaksi muuta Tk3-sarjan höyryveturia.

 

 Höyryfestivaalit olivat suuri ja valtakunnallisestikin merkittävä tapahtuma, johon Keitele-Museo osallistui. Höyryfestivaaleilla oli höyrykoneistoa Englannista asti ja kävijöitäkin oli tapahtuman toisena vuonna huimat 30 000. Vuoden 1996 höyryfestivaalit olivatkin suurimmat neljästä järjestetystä tapahtumasta. Pääkaupunkiseudulta oli mahdollisuus saapua paikan päälle höyryveturin vetämällä junalla, jonka perässä oli makuuvaunuja majoitusta varten. Kävijöistä noin 25% olikin nimenomaan pääkaupunkiseudulta. Tapahtumassa oli esillä niin höyrylaivoja, -junia kuin muutakin höyrykalustoa. Ohjelmaan kuului mm. musiikkia, myyntikojuja, juhlaparaati, tukinuittoa sekä höyryvetureiden kiihdytyskilpailu. Höyryfestivaalit olivat Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen tapahtuma, joka nosti Suolahden Suomen kartalle.

 

Höyryfestivaaleista kerrottiin mm. Suolahden Höyryuutiset-lehdessä (kuva: Matti Virtanen)